16
SUOMI RAIS/ATTIKA - käyttöohje RAIS 2:1
Polttoaine
Takka on testattu Takka on testattu DS/EN 13229:2001, DS/EN 13229:2001/A1:2003,
DS/EN 13229:2001/A2:2004 ja NS 3058/3059 mukaisesti ja niissä voidaan polttaa
halkoja, kuivaa koivupuuta ja lehtipuita/havupuita. Polttopuiden vesipitoisuuden on
oltava 15—20 % ja enimmäispituuden n. 50—60 mm.
Kosteilla polttopuilla lämmittäminen synnyttää nokea, on ympäristölle haitallista ja
epätaloudellista. Vastakaadettu puu sisältää 60—70 % vettä, joten se ei sovi lainkaan
poltettavaksi.
Vastakaadettujen halkojen on kuivuttava pinottuina 2 vuoden ajan.
Jos puun läpimitta on yli 100 mm, se on halkaistava. Koosta riippumatta puussa on aina
oltava vähintään yksi kaarnaton pinta.
Lakattua, laminoitua, käsiteltyä puuta, muovipintaista, maalattua jätepuuta,
lastulevyä, vaneria, kotitalousjätteitä, paperibrikettejä ja kivihiiltä ei saa
polttaa, koska palaessaan niistä syntyy pahalta haisevaa savua, joka voi olla
myrkyllistä.
Jos poltetaan yllä mainittuja tai suositeltua suurempia puumääriä,
takkaa rasitetaan suuremmalla lämpömäärällä, mikä nostaa hormin lämpötilaa ja
heikentää lämmitystehoa. Takka ja hormi voivat vahingoittua ja takuu raueta.
Puun lämpöarvo riippuu paljon puun kosteudesta. Kostean puun lämpöarvo on al-
hainen. Mitä enemmän puu sisältää kosteutta, sitä enemmän tarvitaan energiaa sen
höyrystämiseen, mikä heikentää lämpöarvoa.
KÄYTÄ VAIN SUOSITELTUJA POLTTOAINEITA
Seuraavassa taulukossa kuvataan erilaisten puulajien lämpöarvo. Halkoja on kuivatettu
2 vuotta, ja jäännöskosteus on 15—17 %.
Puulaji Kg kuivaa puuta/m
3
Suhteessa pyökkiin/tammeen
Valkopyökki 640 110 %
Pyökki ja tammi 580 100 %
Haapa 570 98 %
Vaahtera 540 93 %
Koivu 510 88 %
Vuorimänty 480 83 %
Kuusi 390 67 %
Poppeli 380 65 %
1 kg puuta tuottaa saman määrän lämpöä puulajista riippumatta.
1 kg pyökkiä mahtuu pienempään tilaan kuin 1 kg kuusipuuta.
